2014-01-26

Yhden illan taidetta


Viime kesänä ostettu maalauspohja raahautui muuttokuorman mukana Pirkanmaan lakeuksille ja eilen illalla päätin pitkällisen suunnitteluprosessin päätteksi ottaa pohjan käyttöön. En ole maalannut mitään sitten viime kesän, mutta inspiroitunut kuvista ja väreistä sitäkin enemmän. Sävyt löytyivät siis valmiiksi päästä ja loppu tuli sitä mukaa kankaalle muutamassa tunnissa.

Oli mukava roiskia normaalia isommalle kankaalle normaalia isommalla pensselillä. Normaalisti piperrän pientä ja hitaasti. Pensselin laatu oli kyllä surkea ja tämän kyllä tiesinkin etukäteen, mutta silti aina ottaa päähän yrittää kynsiä sudista irronneita haituvia kankaalta. Ehkä joskus myöhempinä aikoina panostan laadukkaampiin pensseleihin..




Makuuhuone näyttää nyt jostain syystä hieman liian kalsealta, maalauksen värit tuntuvat korostavan kylmän valkoisen sävyjä. Suunnitelmissa onkin jossain vaiheessa hankkia sängynpäälle värikäs kantha, esimerkiksi tällainen. Sateenkaarenvärit plus valkoinen puhuttelee sisustuksellisessa mielessä tällä hetkellä oikein paljon. Väreistä tulee mieleen lämmin kesäpäivä.



 

Mitäs teidän viikonloppuunne kuuluu? Täällä on viihdytty kotona ja leivottu ensimmäiset laskiaispullat sekä muutama patonki. Kohta pizzaa.. 

Rauhallista sunnuntaita kaunokaiset!

*

Made this painting yesterday. Now I just need to buy a colorful kantha.

2014-01-24

C'est la talvimaisema


Täällä kaikki on peittynyt valkoiseen lumikuorrutukseen. Kaupungilla on mitä mystisin tunnelma, kun tehtaan piippujen savu ja koskesta nouseva höyry leijailevat rakennusten välissä, lumen ja auringonvalon kirkastamina. Lumi ja pakkanen siis lopulta saapuivat ja joka paikassa on niin kovin kaunista. Tämä yllättävä valoilmiö taivaalla eli aurinko on nostanut virkeystasoa ihan huomattavasti. Ulkona viihtyisi pitempiäkin aikoja, mutta koulureitin taivallus kaksi kertaa päivässä yleensä riittää ulkoilusta näillä kirpakoilla pakkasilla.

Eilen uhmasimme viimaa ja ajoimme Pyynikin näkötornille. Kyllä, söimme munkkia ja ah, miten hyvää se oli. Keskusteluissa syvennyimme vertailemaan pieniä jauhoisia vaniljaisia amerikkalaisdonitseja pehmeisiin kardemummalla maustettuihin munkkeihin ja tiedätte kyllä kumpi vei mielestämme voiton. Kardemumma on kyllä aivan mahtava mauste ja jos kilohinta huitelee reilun 60€ hujakoilla, niin pitäähän sitä makua ollakin.




Näkötornin laelta maisema yli harjun ja kaupungin oli ällistyttävä. Lunta ja vesihöyryä. Metsä näytti siltä, että puut olisivat jäätyneet kesken tuulen hieman oikealle kallelleen. Tästä tuli hieman sellainen Winter had arrived, Jon Snow -fiilis. Näkötornin ylin kerros on siitä jännä, että kaide saisi olla tällaiselle pelokkaalle mummolle hieman korkeampi. Maisemien ihasteluun yhdistyy siis melkoisia jännityksen väristyksiä, joita tehostaa tasannetta ja portaita aika ajoin kuorruttava jää.








Pienikin poikkeus arkirytmiin, vaikka vain kahvilassa käväisy ja näkötorniin kiipeäminen, saa viikon tuntumaan heti keveämmältä. Tulevaisuudessa lupaan keskittyä hieman eri näkökantilta arjen tarkasteluun. Vaikka kävelemällä hieman eri reittiä yliopistolle tai stressaamalla vähemmän koulutehtäviä. Ja vaikkapa käyttämällä sen huolehtimiseen käytetyn ajan suunnittelemalla yhteisiä kokkailuiltoja koulukamujen kanssa tai mietiskelemällä ensi kesän festarireissuja. Ja ainahan voi mennä metsään hieman valokuvaamaan.





Ja sitten hups vain on jo kohta helmikuu! Mahtavaa. Suomessa parasta on neljä vuodenaikaa, joita voi kaikki odottaa innolla.

*

We went to cafe&observation tower. So beautiful but quite cold.

2014-01-21

Vintage-sormuksen osto-opas


Viime kesänä kävi niin onnekkaasti, että menimme kihloihin. Ensimmäinen kerta kumpaisellekin. Itselleni myös iso juttu, sillä nuorempana olin melko varma, ettei naimisiin välttämättä tarvitse mennä ikinä ja kihloihinkin vain, jos oikeasti oikeasti sitä haluaa. Mies valitsi sormuksen kotikaupungin yksityisyrittäjän kultasepänliikkeestä. Itse himoitsin entivanhaista ja päädyin tilaamaan sormuksen internetistä. Ajattelin kirjoittaa ylös muutaman vintage-sormuksen ostoon liittyvän vinkin, jos joku siellä ruudun takana pohtii vanhemman sormuksen ostoa nettikaupasta.

Pidän tavaroista, joilla on jokin tarina. Siksi second hand -kihlasormus tuntui luonnolliselta vaihtoehdolta. Oma sormusmakuni ei ilmeisesti käy yhteen nykypäivän sormusmallien kanssa, niin monet rinkulat tuli katsastettua ja hylättyä kultasepänliikkeessä. Olin ehkä hieman pettynyt siihen, kuinka moderneja ja linjakkaita tämän päivän sormukset ovat. Kyllähän nyt jotain pitäisi saada, kiviä, kiemuroita, asetti, edes hieman kaiverrusta, kultasepän taidonnäyte, jotain. Kun sormusta nyt on tullut luvattua pitää koko loppu elämän ajan..


Suuntasin etsintäretket nettiin. Todellinen vintage-korujen aarreaitta löytyy Etsystä, jossa useat yksityiset kauppiaat myyvät vanhoja sormuksia laajalla hintahaitarilla. On kultaa, valkokultaa ja platinaa, timantteja, kaiverruksia, art decoa ja eternity-sormuksia. Etsyn kaksi lempikauppaani ovat lontoolainen Addy's Vintage ja san franciscolainen Gold Adore, jotka ovat erikoistuneet antiikki- ja vintage-kihlasormuksien ja -korujen myyntiin. Tämä blogimerkintä on tehty yhteistyössä näiden kahden kaupan kanssa ja omistajien suostumuksella saan käyttää heidän kuviaan tässä postissa. Jee!

Vintage-sormusten metsästys on yksityisyrittäjän kohdalla melkoinen seikkailu ja kuulostaa ainakin sanoiksi puettuna ehdottomasti meikeläisen unelmatyöltä. Sormuksia etsitään erilaisilta antiikki,-vintage- ja vanhan tavaran -markkinoilta, panttilainaamoista, huutokaupoista ja toisinaan suoraan myyntiaikeissa olevalta perheeltä. Oston jälkeen koru viedään arvioitavaksi, puhdistetaan, valokuvataan ja asetetaan myyntiin.


Sormuksen sisältämät materiaalit, kivien aitouden ja karaattimäärän todentaa kultaseppä. Esimerkiksi Addy's -kaupan Erin käyttää brittiläistä Safeguard yritystä korujen arviointiin, jolloin ulkopuolinen kultaseppä, joka ei hyödy korun myynnistä, määrittää korun hinnan. GoldAdoren Gillian sitä vastoin on itse paitsi korukauppias myös gemmologi, joten hän on itse vastuussa korujen autettisuudesta ja voi toimittaa aitoustodistuksen ostajalle tämän näin halutessa.

Ostajan näkökulmasta sormuksen aitoustodistuksen saaminen on tietenkin tärkeää, mutta tässä piilee pienoinen dilemma. Arvioinnin teetättäminen maksaa jo jonkin verran, jonka lisäksi arviointitodistus kasvattaisi itse sormuksen hintaa huomattavasti. Eurooppalaisten vihkisormusmaku, joka Etsy-ostajien keskuudessa pyörii keskimäärin noin 600 euron paikkeilla, kun on esimerkiksi amerikkalaisten kanssasisarien sormusmakuun verrattuna kovin paljon vaatimattomampi. Arviointitodistuksen teetättämisen lisätuoma 15 - 20% hinnankasvu ei ole tällöin kovin hyvässä balanssissa koko sormuksen hintaa katsottuna.

Myyjien sivuillaan mainitsemat karaattimäärät ja materiaalit voidaan arvioida kotimaassa oman kylän kultasepällä, jos tahtoo varmistua asiasta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että arviot sormuksen kokonaishinnasta vaihtelevat riippuen lausunnonantajasta. Merkkiliike voi myydä sormuksen kallimmalla kuin esimerkiksi internetissä toimiva yksityinen kauppias. Ei siis pidä säikähtää, jos arviot sormuksen hinnasta vaihtelevat. Nyrkkisääntöjä voitaisiin kuitenkin todeta, että mitä kalliimpi sormus ja/tai suurempi kivi, sitä tarkemmin kannattaa miettiä aitoustodistuksen teettämistä.



Nyt kun kihlajaisista on päästy, olen siirtynyt haaveilemaan hamassa tulevaisuudessa ostettavasta vihkisormuksesta. Gillianilla on pöyristyttävän kaunis kokoelma sormuksia, joista olen useampaa himoinnut epäpyhällä kaipuulla. Olen iskenyt silmäni jenkkilässä suosittuun neliömäiseen asettiin, joka saa kiven kun kiven näyttämään isommalta. Tässä mallissa on sitä jotain, hitunen pömpöösiä asennetta, tässä minä olen, mutta tyylikkäällä, vanhan maailman malliin toteutetulla otteella. Voin kuvitella jonkun hienostorouvan esittelevän näitä sormuksia ystävilleen hercule poirotmaisessa miljöössä.

Vintage-sormuksia selaillessa olen huomannut miettiväni, kuinka erilaisia ja kauniita malleja sormus-sepät ovat vuosikymmeniä sitten osanneet luoda. Pidän erityisesti valkokultaisista kokokaiverretuista sormuksista, jotka ovat kauniita, mutta eivät liian prameita. Miksei tämänkaltaisia kaiverrettuja sormuksia enää tehdä vai onko tämä tekniikka jo painunut unohduksiin? Vai olenko ainut, joka haluaa omaan sormukseensa hieman kaiverrusta myös pintaan eikä vain sisäkaarelle, kai nyt joku muukin..?



Muistilista sormusostoksia varten:

- "Wedding band" vai "engagement ring". Erityisesti jenkkilässä kihlasormus on usein järisyttävä dimangi ja muutenkin näyttävämpi tapaus, kun vihkisormus taas on ohuempi ja simppelimpi, usein eternity ring tai vastaava. Kannattaa siis kihloja etsiessä suunnata wedding band -osastolle ja vihkisormusta katsastaessa taas toisinpäin.

- Sormuksen koko. Ostohaaveilut kannattaa aloittaa selvittämällä ensin mikä on vintage-yksilön koko. Riippuen sormuksen mallista, sormusta voidaan yleensä pienentää, joko 1-2 kokoa, joskus enemmän. Kannattaa siis ostovaiheessa jo kysyä vaikka myyjältä voiko sormusta muuntaa omaan kokoosi sopivaksi. Suurentaminenkin on mahdollista joissain tapauksissa, mutta ymmärtämäni mukaan ei kovin montaa kokoa ylöspäin. Sormuskoot vaihtelevat maittain, taulukko muunnoksia varten löytyy esimerkiksi täältä. Jos et tiedä itsellesi sopivan sormuksen kokoa, kannattaa käydä kultasepän liikkeessä kokeilemassa erikokoisia sormuksia.

- Vintage vai vintagemallinen. Omaa sormusta ostaessani eksyin Etsyn handmade-osastolle aivan huomaamattani ja melkein päädyin ostamaan vintagemallisen, en siis vanhaa vaan disainiltaan vanhanmallin mukaisen, sormuksen. Kannattaa siis tarkastaa, ettei vahingossa ole tilaamassa uutta sormusta vanhalla twistillä, jos tavoitteena on erityisesti löytää omakseen vintage-kappale.

- Vintage on vanha. Se tarkoittaa, että joku on käyttänyt sormusta vuosikymmeniä, älä siis pelästy kulumaa tai kolhuja. Usein kannattaa syynätä kuvat läpi tarkoin tai kysyä myyjältä, onko sormuksessa huomattavaa kulumaa esim. kaiverruksessa. Sormessa olevan sormuksen pieniä kolhuja ei kukaan kuitenkaan näe.

- Kauppias. Ennen ostoa kannattaa tutustua myyjän tietoihin. Kuinka paljon ja millaista palautetta myyjä on aikaisemmin saanut? Mitkä ovat oston ehdot, miten pitkä palautusaika korulla on? Toimitusaika vaihtelee tietenkin maittain, valmistaudu pitkään ja puuduttavaan odotukseen ennen postipaketin saapumista (muistan tämän niin elävästi).

- Karraatit ja hionnat sun muut. Kun olet lukenut sormuksen materiaalitiedot, timanttien karaattilukemat ja kirkkausasteet, katsele kuvaa ja mieti onko tässä nyt sinun sormuksesi vai jonkun muun. Kuka maallikko oikeastaan ymmärtää kivien sävyistä mitään, parhaiten osaamme sanoa miellyttääkö tietyn sormuksen ulkonäkö ja mimmonen fiilis mistäkin rinkulasta tulee. Ei siis kannata jämähtää vertailemaan eri sormuksien karaattimääriä, vaan pitää silmällä niin ulkonäköasioita kuin hintaakin.

- Nopeus on valttia. Sormukset menevät kaupan melko nopeasti, varaa suosikkisi, jos vakavissasi harkitset ostamista.


First 3 photos by Addy's Vintage, last 4 photos by GoldAdore.

Addy's kaupan omistaa ällistyttävän avulias ja kiva Erin, jolta ostin oman kihlasormukseni viime keväänä, joten voin henkilökohtaisesti suositella häntä erittäin lämpimin sanankäänteinerittäin. GoldAdore taas näyttäisi olevan tulevan vihkisormuksen kotipaikka. Myyjät ovat Etsyssä olleet ystävällisiä ja avuliaita, joten heiltä kysymällä varmasti ratkeaa pulma jos toinenkin.

Rrromantiikkaa rrromantiikkaa ja iloisia hetkiä koruostoksiin!

*

Thank you Erin from Addy's Vintage & Gillian from GoldAdore for this most enjoyable collaboration and the permission to use your photos in this post. Kiitos!

ETA: Briefly in English. 

Buying a vintage ring online. Things to remember:

- Wedding band or engagement ring. When browsing vintage jewelry shops for example in Etsy it's useful to bear in mind that wedding bands are usually more modest than engagement rings. So if you're looking for modest engagement ring you can try out the wedding band section. 

- The size of the ring. Before you start to daydream of certain ring make sure to sort out what it the size of the ring. Depending on design some rings can be re-sized but make sure to ask your shop keeper if it's possible before buying. If you're not sure what is your ring size you can go to a local jewelry store to try out different sizes. To convert ring sizes try this conversion chart

- Vintage or vintage design. In Etsy there are beautiful rings in both handmade and vintage section. Make sure you're not about to purchase handmade ring with vintage design if you specifically want to own a vintage piece. It's easy to mix them up, I'm speaking from experience!

- Vintage means old. That means someone used the ring for years before you so the ring might be worn, don't get scared. Look through the pictures closely and ask from the shop keeper if there are visible dents in the ring or if the engraving is worn. When the ring is in your finger you usually can't see small flaws.

- The shop keeper. If you have doubts about buying ring online make sure to go through all the information of the shop and the shop keeper. How much and what kind of feedback the shop has received? What are the shop policies and time limits of the purchase?

- Carats and grindings. It's easy to get distracted by material information, quality of the stones, carats and grindings and start to compare different rings to each other. Forget the material info for a second and just ask yourself: Is this my ring? and make the final decision based on whether the overall design and the price tag suit your taste and your wallet.

- Be fast. Some models are quite popular and sell quickly. Reserve your favorite if you seriously consider of buying.


All in all I recommend asking the shop keeper if there is something troubling you. I've always received very good and helpful service in Etsy. 

Buy vintage. Vintage has a story to tell.

2014-01-19

Lipastoon mahtuu kamalan paljon kaikkea


Tämä on tarina sunnuntaipäivästä, tämä on tarina selviytymisestä.

Tuli taas se tunne, että minä laitan kaiken kuntoon! Eilen siivosimme koko huushollin, kokeilin ihan uutta reseptiä ja pasta carbonarasta tuli kamalan hyvää. Tänään selvitin opintoaikataulun koko keväälle, viikkasin pyykkiä, pesin astioita, hain harjoittelutukea, organisoin selaimen kirjanmerkit järjelliseen järjestykseen ja lopulta käänsin katseeni olohuoneen nurkkaan. Se on kaunis, se on mummon lipasto, mutta ah miten paljon TAVARAA sinne mahtuu!

Johtoja, kuulokkeita, postikortteja, kyniä, kirjepaperia, taskukalentereita menneiltä vuosilta. Enkö minä jo ennen muuttoa siivonnut tämän lipaston? Takuukuitteja, muistikirjoja, valokuvia, liimapuikkoja, työtodistuksia, maksettuja laskuja, syömätikkuja(?), tutkimusaineistoa. Eikö tämä koskaan lopu? Pelejä, karttoja, täytettyjä ja tyhjiä muistilappuja, muistiinpanoja, konferenssimatskua. 


Lipastoa läpi käydessä mieleen nousi kysymys: Miksi en voi heittää turhia papereita suoraan roskiin, vaan ensin säilön ja sitten joudun tarkastamaan pinot uudelleen, kun kaikki paikat pursuavat turhaketta eikä minnekään mahdu enää mitään? Kuinka monta kertaa oikeasti olen tarvinnut paperilaskuja, kun maksutapahtumien kuitit voi nähdä nettipankista? Ja entäpä tämä tapa haalia muistoja matkoilta, onko tarpeellista säilyttää esimerkiksi pääsylippua joka museoon, jossa on ikinä käynyt?

Ja miksi postikorteista luopuminen on muuten niin vaikeaa? Enhän minä niitä enää lue uudelleen ja uudelleen, mutta osa niistä on niin kauniita, saapuneet ihanilta ihmisiltä.. Miten te olette ratkaisseet tämän postikorttien säilytysongelman? Itse päätin säilyttää kauneimmat kortit tulevaa "askartelua" varten. Eli siirsin päätöksenteon hamaan tulevaisuuteen. Ehkä jonain päivänä jaksan väkertää parhaista korteista jonkinmoisen albumin. 




 

Mutta on se vaan niin, että lopussa kiitos seisoo. Tein päätöksiä, luovuin jostain kauniista viesteistä ja kamalasta kasasta turhaa paperiroskaa ja olo on heti helpompi. Tästä voimme johtaa seuraavan lausekkeen. 

Siivoaminen = vaikeaa + haikeaa -> palkitsevaa.

Nyt lipaston kantta voi vaikka pitää auki ja esitellä sen interiööriä vierailijoille. Suunnitelmissa olisi myös käyttää lipastoa ompelukoneen työtasona. Se on ainoa taso, joka on oikealla korkeudella ompelemista ajatellen. Poistin siis kaikki tekosyyt ompelu-urakoiden aloittamiselle! arg


Kaikin puolin onnistunut sunnuntai.

Talviauringosta energiaa!

*

I was super productive today: cleaned this thing.

2014-01-18

Reporeppu + kalenteri


Kun luennot viime syksynä taas alkoivat, piti hoitaa koulukamoille uusi veska. Tähän tehtävään valikoitui reppu, siis reppu, jota en ole koulussa käyttänyt sitten yläaste-ajan. Kävin kyllä läpi melkoisen valikoiman erilaisia reppuja, mutta silti aina palasin Kånkeniin, vaikka onhan tämä jo niin nähty. Muistan eräänkin nimeltämainitsemattoman toverin todenneen, että ai Kånken, no ostit sentään mustan, että jos oisit ostanut jonkun pinkin, niin hän olisi huolestunut. 

Pakko silti todeta, että tämä edustaa tätä uskomatonta tilaihme designia, jonne mahtuu vaivatta luentokamojen lisäksi vielä kotimatkalla suoritetun kauppareissun ostokset. Lisäksi saan jotain ihme tyydytystä siitä, että saan heittää repun selkään ja oikein nojata käsillä remmeihin ja reteesti repostaa pitkin käytäviä, että tässä sitä menee taas yksi koulutyön orja.. Ehkä nämä ovat jotain kaikuja menneiltä vuosilta.


Sitten oli vielä tämä jokavuotinen kalenteriongelma. Miksi Suomessa ei ole parempaa valikoimaa erilaisia taskukalentereita, minä kysyn? Kun ei kaupoista mieleistä löytynyt jouduin turvautumaan Etsyyn. Tämä siksak-kuvioinen kalenteri on tilattu merten takaa jenkkilästä Simbiosis kaupasta eikä hinta päätä huimannut. Valikoimaan jäi vielä triljoona muuta kuosia, joita voisi kokeilla jonain toisena vuonna. 





Mutta kun ei pääse hypistämään ennen ostopäätöstä saattaa tulla yllätyksiä. Paperin laatu on tässä kalenterimallissa melko heikko, itse kun tykkään semmoisesta paksusta ja napakasta paperista. Ja sitten vielä netissä kalenterissa näyttäisi olevan turkoosi nappi ja minä sain valkoisen. Ei näin, heti kuluttaja pahastuu ja mielensä pahoittaa!

Hoksasin vasta tämän kalenterin saavuttua kotiin, että on olemassa nettisivu, jossa voi itse suunnitella omanlaisensa kalenterin. Onko kellään käyttökokemuksia persoonallinenkalenteri.fi sivustosta?

Mutta näillä mennään ja hyvin menee.

*

My school bag and calendar for the year 2014.

2014-01-14

Uusi valaisin alá Ikea




Ihanaisen kirjahyllyn lisäksi Ikea tarjoili viime viikonloppuna kattovalaisimen keittiöön. Ranarp erottui edukseen jo huonekalujen esittelypuolella ja pyörimme sen ympärillä miettien minne huoneeseen se parhaiten sijoittuisi. Mustavalkoinen kangaspäällysteinen johto ja metalliset yksityiskohdat ovat tämän lampun se juttu. Ostopäätöstä vauhditti myös hervottoman halpa hinta 29,95€. 

Hintansa puolesta halpa, ripustamistekniikaltaan hermoraastavan hankala. Jos siis kärsivällisyys ei ole se sun juttu, kannattaa tutustua valaisimen asennusohjeisiin ennen ostamista. Mitä mieheen on uskominen, lampun siististi kattoon saaminen vaatii sirosormisen, näppärän, pienissä tiloissa työskentelemään tottuneen ihmeihmisen, jolla on vieläpä kyky nähdä muovikupujen läpi laserkatseellaan.

No mutta katossa se lamppu nyt on ja hyvin toimii. Laitetaan sitten joskus myöhemmin se ylimääräinen johto sinne kuvun sisälle siististi ja kupu paikoilleen, rakas.

*

New kitchen light. Cheap and chic alá Ikea.

2014-01-13

Kun mummo kapiolakanoitaan lapsenlapselle antoi







Muutossa on se hyvä puoli, että on pakko tonkia jokainen kaapin pohja ja perukka ja ihmetellä, että mikä tämä on ja miten se on talouteen päätynyt. Olen perinyt saman hamsteri-geeni mikä on äidillä ja isoäidillä, eli minulle on vaikeaa heittää tavaraa pois enkä osaa kieltäytyä jos joku jotain tarjoaa. Siis ai ihan ilmaiseksi, minulle?

Tänään käteen osui yläkaapista muuton aikana kasan ylimmäiseksi kulkeutuneet pellavaliinat. Nämä ovat varmaan mummon antamia, mietin. Lähempi tarkastelu paljasti kasan sisällöksi neljä paksua valkaistua pellavatyynyliinaa ja kaksi aluslakanaa. Reunoissa kaunis pitsikoristelu ja kirjaillut nimikirjaimet HH. Tyynyliinoissa pientä kulumaa, reikiä, yksi liina kellertää keskiosasta. Mummon lakanat. Liekkö kapioiksi tarkoitetut vaiko omaan ensimmäiseen asuntoon ommellut, ei sillä väliä, kovin ovat kapioiden oloiset.

Mummoni oli nuoruudessaan hieman erikoisempi nainen, hän nimittäin pyörähteli mannekiinina muotinäytöksissä ja oli aikanaan varsin vetävä lyyli. Sieltä muotinäytöksestäköhän ukkini, nuori koneliikkeen omistaja, tämän neidin bongasi...

Mummon tyynyliinat pääsivät paraatipaikalle sängyn päälle. Makuuhuoneeseen tuli heti entiaikainen, hieman kohtalokas tunnelma. En koskaan ole ollut mikään pitsi-ihminen, mutta näin pieninä annoksina ja tyylikkäästi annosteltuna on pitsikin oikein hurmaavaa. Voisi jopa todeta, että jos makuuhuoneen seinälle laittaisi lomavalokuvan tilalle riippumaan krusifiksin tai jonkin muun kristillisen symboolin, niin olisi tunnelmat kun parhaimmasta Komisario Palmu elokuvasta konsanaan (joka on tietenkin Kaasua Komisario Palmu, without a doubt).

Ja on muuten laadukasta matskua nämä vanhat lakanat ja pyyhkeet, huh huh. Voinkohan vielä joskus periyttää nämä omalle lapsenlapselleni?

*

My grandmother's old bed linen or trousseau. So romantic.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...