Soitin eilen Skypellä merten taakse Japaniin ja aloin heti potea kroonista kaukokaipuuta. Ystävä on aloittanut aikuisen elämän ja hommannut sekä työn että kämpän Tennojilta Osaka luupin varrelta. Jätin kiertelyt sikseen ja kysyin suoraan josko toverin uudessa kämpässä olisi tilaa muutamalle reissaajalle, jos joskus sinne asti pääsisimme uudestaan. Ystävä toivotti meidät tervetulleeksi, joten enää tarvitaan lentoliput ja ruokarahaa.. ja tietenkin iso kasa tuliaisia armeliaalle emännälle vuokran korvaukseksi.
On suloista ja karmeaa kaivata ystäviä, jotka asuvat kaukana. Toisaalta on totta, että aika ja välimatka erottelevat jyvät akanoista ja eikä yhteys tosiystäviin koskaan katkea. Ja sitten, kun ystävän pitkästä aikaa vuosien jälkeen taas kohtaa, on ilo monin verroin voimakkaampi.
Kuin tilauksesta, sain eräänä päivänä siipalta lahjaksi tämän omin pikku kätösin askarteleman origami ruusun. Mikä ajoitus! Otan tämän merkkinä sille, että Japanin matka olisi nyt paikallaan. Jos ruusun taittelu kiinnostaa, löytyy tämän kukkasen ohje täältä.
*
Origami rose I got as present.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitä se sanoo?