"Voi kato miten se on söpö. Mä haluan sen. Sä voit nyt tutustua sen kanssa." -kirpputorilöytö

Eilen käytiin kahdella kirppiksellä miehen kanssa. 

Hyvin mielenkiintoinen reissu, keskusteltiin kirpputorien määrästä ja laadusta, siitä mimmoista tavaraa ihmiset yrittävät myydä ja mihin hintaan ja siitä, millaisella kankaalla olohuoneen rahi pitäisi verhoilla. 

Minä: "Kuis ois tämmönen hempeä kukkakuvio, kun pitäis saada jotain väriä olohuoneeseen ettei ois liian mustavalkoinen." 

Mies: "Siis mulle tulee vaan tosta kuviosta mieleen, että joku kukkahattutäti istuu meidän olkkarin lattialla. Et mites ois tämmönen mustavalkonen graafinen kuvio?"

Minä: "Mä ymmärrän kyllä ton sun pointin, mutta..."

Ja niin edelleen.

Ensin käppäiltiin läpi iso kirppis ja sen jälkeen naapurissa sijaitseva ihan järjettömänkokoinen kirppis. Sieltä vielä isommasta löytyikin sitten kotiinviemisiksi ihan ihana valkoinen keraaminen pikku pikku norsu! Se oli siellä ihan yksin, ihan sääliksi kävi. Lappukin näytti poloiselle hintaa vain 1,90€, joten otin sen käteeni enkä enää irti päästänyt.

Kotimatkalla autossa rupesin tarkemmin katselemaan, että mikäs tarra tässä on kiinni. Nopean guuglailun jälkeen löytyi norsulle hieman historiaakin: alkuperä 60-luvulta ja tekijänä ruotsalainen keraamikko Rosa Ljung. Joku hupsu pyytää samaisesta esineestä Etsyssä 92,84€. No jaa. Tää on kuitenkin nyt mun, jee! Ja sen nimi on Ernest.

*

Look what I found from flea market! It was there all alone so I just had to take it home. The prize was only 1,90€ and someone sells the same item on Etsy for 92,84€. Oh. Anyways, I named it Ernest.