Mummon tyttöaikainen koivuinen lipasto on kyllä ihanin ikinä ja yksi koko huushollin lempihuonekaluistani. Ainut yksityiskohta jota olen kovasti pohtinut on lipaston tummanruskeat vetimet.. Kyllähän ne tehtävänsä suorittaa, mutta ei kovin tyylikkäästi. Onneksi kivat uudet vetimet löytyi Amalian Olohuoneesta.
Juu eikä ollu projekti eikä mikään, kun piti vaan vähän porailla reikiä suuremmiksi, kun entisten nuppien kannat olivat hieman näitä uusia ohuemmat. Ei siis iso juttu, kun on talossa innokas mies, joka aina kieli pitkällä odottelee, että mitäs mitäs kivoja juttuja toi emäntä nyt on hommannut kotiin, joita ilolla saa seuraavaksi ruveta puuhailemaan...
Se on mukava ku ma ei osaa, niin toinen sit paikkaa! Eiks se oo niitä parisuhteen iloja että täydennetään toisiamme?:D
*
New knobs to my grandma's old dresser! So pretty now..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitä se sanoo?