2013-08-24

Ihanainen Taika

Kaahheen kaanis Iittalan Taika on nyt alessa niinkuin kaikki muutkin Iittalan posliiniastiasarjojen astiat. Onhan se mukava että hieman höylätään hintoja noin niinkuin ystävällismielisesti asiakkaita ajatellen. (Ale muuten loppuu tuolla nettikaupan puolella jo huomenna, mutta outlet-myymälöissä se jatkuu vielä syyskuun ensimmäiseen päivään asti.)

Omat 0,4l mukit lähtevät sovinnolla äiteen luokse asustelemaan, koska koko on pieneen kätöseeni hieman liian iso. Lisäksi jos semmoiseen kaataa kahvia ihan tosissaan niin sitä saapi juodakin sitten ihan tosissaan. Pienemmän kofeiinimäärät sopivat meikeläiselle paremmin, tämä on todettu useaan otteeseen. Muuten seurauksena on usein tärinöitä ja hikoilua. Verenpaineet. Oih vanhuus. 

Enää pitäisi vaan päättää että mustana vaiko valkoisena.

*

I shall order new coffee cups from Iittala. Luckily they have sale going on right now. So black one or white one?

2013-08-17

Epic DIY featuring botanical prints by Poppytalk


Tuunailut sun muut värkkäilyhommelit ovat hieman jääneet tässä kesän mittaan maalailujen ja taidejärkkäilyiden jalkoihin. Tänään taas tuli semmonen olo että hei, nyt mä kyllä haluan tehdä jotain ihan omilla pikku kätösillä. Ou jee!:)

Toimien kohteeksi valikoitui tällä kertaa jo aikaisemmin tuunailun kohteenakin ollut, alkunperin puunvärinen, sittemmin mustaksi maalattu, nykyisin valkoisena viihtyvä, joskus muinoin kirpputorilta kotiin raahattu hylly/lokeroasia. Olen jo jonkin aikaa miettinyt hyllykön taustalle jotain kangasta taikka paperia, kun tuommoisenaan sen on ihan kiva mutta hieman kolhohko (onko tämä sana?).

 


Toinen mielessä pyörivä projekti liittyy kasviaiheisiin tauluihin ja printteihin akselilla höpsönkalliit mutta ihanat opetustaulut aina kasvien keräämiseen, kuivattamiseen ja tauluiksi väsäämiseen asti. Sain kuin sainkin yhdistettyä nämä kaksi tahtotilaa yhdeksi asiaksi, kaksi kärpästä yhdellä iskulla niin sanotusti!:)

Ehanat kasviprintit löytyivät Do it-tuunailublogin kautta ja ne ovat kanadalaisen design blogin Poppytalkin tuotantoa. Kasvikuvat saa ladata ilmaiseksi täältä! Kiitos Poppytalk kiitos.

Hieman huolestuneena laitoin muinaisjäännöspritterini tulostamaan muutaman kuvan kokeeksi, mutta melko hyvää jälkeä sieltä kuitenkin tuli. Varsinkin jos tykkää hieman hailakasta, ei supertarkasta tulostusjäljestä.


Tarvikkeet:
* liimaa
* sakset
* kynä
* mattoveitsi
* alusta



 Kuivata ennen leikkausta.

 

Osasin!



Asioita joita kannattaa muistaa: 1) Suojaa työtaso (tämä pälkähti omaan mieleen vasta liimausvaiheen puolessavälin) 2) Varaa viereen talouspaperia, jolla pyyhkiä ylimääräinen liima pois 3) Etene rauhallisesti vaikka miten menisi pieleen ja katastrofinainekset leijuisivat ilmassa, varsinkin jos olet melkonen käsi tämmösissä hommissa (kuten allekirjoittanut).

Ja näin! Hieno tuli.

*


One successful DIY project executed once again! Free botanical prints downloaded from Poppytalk blog.

2013-08-06

"Maata a'hoy!"


Otetaan joki. Laitetaan joelle paatti. Ja paattiin ihmisiä.



 




Laitetaan taivaalle paistamaan aurinko. Ja ihmiselle käteen lasillinen juomaa.


Ja suuhun tietenkin piippu!

Mainio sunnuntai koostuu näistä ohjeista. Vaikka joen kaupungissa olen asustellut jo yli puoli vuosikymmentä, niin ensi kertaa pääsin tutustumaan maisemiin laivan kannelta käsin. Jokiristeily oli kyllä ihan nappijuttu aurinkoiselle sunnuntaipäivälle ja pituuskin oli juuri sopiva kaksi tuntia. 

Vesi solisi, ihmiset vilkutteli meille, kivasti vakoilimme jokivarren asumuksia ja pihaistutuksia turisteilun varjolla.

Kesässä on tää kiva puoli, että jos tulee mieleen että josko, niin voi vaan mennä. Ei aikatauluja, ei kiirettä, koska aurinkohan paistaa ja pitkään. Ja oikeastaan, vaikka illat jo hämärtyy ja öisin on viileämpää, on se syksykin tosi kiva vuodenaika. 

Joten teretulemast vaan syssy, kunhan joudat, ei kiirettä, omaan tahtiin, mutta oot säkin jee.

*

I went to river cruise for the first time in my home city and it was so nice and beautiful, the weather was warm and we got to see beautiful islands and houses by the river.

2013-08-05

"Voi kato miten se on söpö. Mä haluan sen. Sä voit nyt tutustua sen kanssa." -kirpputorilöytö




Eilen käytiin kahdella kirppiksellä miehen kanssa. 

Hyvin mielenkiintoinen reissu, keskusteltiin kirpputorien määrästä ja laadusta, siitä mimmoista tavaraa ihmiset yrittävät myydä ja mihin hintaan ja siitä, millaisella kankaalla olohuoneen rahi pitäisi verhoilla. 

Minä: "Kuis ois tämmönen hempeä kukkakuvio, kun pitäis saada jotain väriä olohuoneeseen ettei ois liian mustavalkoinen." 
Mies: "Siis mulle tulee vaan tosta kuviosta mieleen, että joku kukkahattutäti istuu meidän olkkarin lattialla. Et mites ois tämmönen mustavalkonen graafinen kuvio?"
Minä: "Mä ymmärrän kyllä ton sun pointin, mutta..."

Ja niin edelleen.

Ensin käppäiltiin läpi iso kirppis ja sen jälkeen naapurissa sijaitseva ihan järjettömänkokoinen kirppis. Sieltä vielä isommasta löytyikin sitten kotiinviemisiksi ihan ihana valkoinen keraaminen pikku pikku norsu! Se oli siellä ihan yksin, ihan sääliksi kävi. Lappukin näytti poloiselle hintaa vain 1,90€, joten otin sen käteeni enkä enää irti päästänyt.

Kotimatkalla autossa rupesin tarkemmin katselemaan, että mikäs tarra tässä on kiinni. Nopean guuglailun jälkeen löytyi norsulle hieman historiaakin: alkuperä 60-luvulta ja tekijänä ruotsalainen keraamikko Rosa Ljung. Joku hupsu pyytää samaisesta esineestä Etsyssä 92,84€. No jaa. Tää on kuitenkin nyt mun, jee! Ja sen nimi on Ernest.

*

Look what I found from flea market! It was there all alone so I just had to take it home. The prize was only 1,90€ and someone sells the same item on Etsy for 92,84€. Oh. Anyways, I named it Ernest.

2013-08-03

Todella Kaunista



Ihmiselle tulee joskus välillä silleen semisti huijattu olo. 

Mutta jos se on hyvä huijaus eikä paha, niin sittenhän se ei haittaa. Että jos on vaikka hyviä uutisia, eikä kerro niistä ihan heti ekaksi vaan vähän myöhemmin, niin sehän on ihan ok. Tai jos vaikka meinaa mennä naimisiin ja sitten pyytää kaikki kaverit viattomasti paikalle ihan vaan grillibailuihin takapihalle ja sitten tadaa, meillä oiski täs nyt hääjuhlat. Niin sehän on vaan ihan parasta. 

Niin kävi eilen minulle ja läjälle tovereita.







 


Harhaanjohtava kakku: ilmeisesti ne halusi kyllä joo.


Ihmisiä on kyllä kamalan helppo johtaa harhaan.:) Vieraitten reaktiot vaihtelivat usein toistuvista: "Voi että.." ja "Siis oikeestikko?" aina "Tämä on kyllä kamalinta mitä ihmiselle voi tehdä, siis mä oon häissä t-paidassa ja shortseissa!" asti.

Päällimmäisenä mieleen jäi, että se oli niin kamalan kaunista. Ja että itkin enemmän mitä missään häissä ikinä. Ja että se oli hauskaa ja rentoa. Ja että tanssittiin hitaita hämärtyvässä kesäyössä. Ja että sulhanen suoritti agilityradan hienosti ukemein ja kuperkeikoin jonkin aikaa sitten leikatulla kädellä extempore suunnitellun morsiamenryöstön yhteydessä.


Todella kaunista. Todella ihanaa.

*

Yesterday we were invited to our friend's house for some BBQ... but actually it was a surprise wedding! It was so great. So beautiful. 

2013-08-01

Elämä on monimutkainen pieni juttu

Niin nopeasti se elämä sitten muuttuu, eiköstä mitä? Yllättävä puhelu maanantaina ja olen vieläkin ihan a) hämmentynyt b) peloissani ja c) innoissani. Aina vuorokaudenajasta riippuen jokin näistä kolmesta tunteesta on päällimmäisenä.

Kyseessä on siis tietenkin kojetus maximus, johon valmistautumisesta kirjoitin toukokuun lopussa eli pääsykoe Tampereelle. Ensin tuli kirje, jossa todettiin että joo ihan kiva yritys, mutta ei ihan riittänyt, olet varasijalla sinä. Ehdin jo suunnitella elämää eteenpäin kotikonnuilla, ehkä hieman huokaista helpotuksestakin. Sitten tuli tämä puhelu että heipparallaa ja tervetuloa meille Tampereelle opiskelemaan. 

Hihhei ja jee. Ehkä.


Elämä ei ole mikään yksinkertainen tippaleipä. 

Mietin ja puntaroin mikä on parasta ja oikein, mitä tahdon. Onneksi on toinen puolisko, joka tukee kaikessa ja rauhoittelee, kun ajoittain käyn ylikierroksilla. Niin paljon selvitettävää ja tekemistä. Lähtö on edessä, mutta milloin, miten ja minne?

Vaikeinta ei ole uuden asunnon etsintä, työasioiden järjestely tai opiskelun aloittaminen vaan etäisyys. Tampere on niin kovin kaunis ja kovin kaukana rakkaasta Pohjois-Karjalasta, jossa ovat kaikki höpsöt, hupsut ihmiset, sukulaiset, toverit. Mutta onneksi mikään ei ole ikuista, ei mikään. Aina voi palata.

This too shall pass.


*



I was accepted to University of Tampere. Ah so much to do, new apartment, new job and I have to leave all my precious little friends here in Joensuu. But luckily nothing lasts forever.. and I can return here if I want.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...